Kalevala elävänä eepoksena

ehl_logo_fi_2000x1000

Karjalainen ja suomalainen suullinen perintö inspiraation lähteenä

Kalevalle myönnettiin keväällä 2024 Euroopan kulttuuriperintötunnus ajassa elävänä eepoksena, jonka juuret edustavat karjalaista ja suomalaista kulttuuriperintöä historiallisine kerrostumineen ja kipupisteineen.

Kalevala on kiehtonut ja inspiroinut taiteilijoita, tieteilijöitä, käsityöläisiä, muusikoita ja kirjailijoita yli kulttuurirajojen. Suuren yleisön tietoisuuteen se nousi Elias Lönnrotin (1802-1884) kokoamana ja toimittamana runoelmana, jonka pohjana toimivat hänen keräämänsä karjalais-suomalaiset kansanrunot. Vaikka kirjoitettu Kalevala onkin kaikkein tunnetuin, on hyvä muistaa, että se edustaa vain yhtä kerrostumaa kalevalaisen runouden pitkässä historiassa.

Runolaulajien perintöä etsimässä

Kalevalan runojen alkuperää on lähestytty tutkimuksessa monin tavoin. Nykyään on vallalla käsitys, että Kalevalassa on niin itäistä kuin läntistä runo- ja lauluperinnettä. Kalevalassa on viittauksia myös keskieurooppalaisiin taruihin ja se on osa ylirajaista, eurooppalaista eeposperinnettä.

Akseli Gallen-Kallelalle (1865–1931) Kalevalan runojen syntykoti oli runolaulajien mailla rajantakaisessa Vienan Karjalassa. Hän teki runonkeruumatkoja rajan yli vaimonsa Maryn (1868–1947) sekä taiteilijatoveri Louis Sparren (1863–1964) kanssa eeppiseksi muodostuneella häämatkallaan. Matka toimi kimmokkeena taiteilijakarelianismin synnylle.

Gallen-Kallelalle kansanrunous ja myytit kertoivat omaa tarinaansa ihmismielen sisäisestä maailmasta ja henkisyydestä. Ne ilmensivät taiteilijalle ajatusta myös ajassa sukupolvelta toiselle siirtyvästä universaalista tiedosta.

Kalevala-tulkinnoissaan hän hyödynsi kansankulttuurimme elementtejä ja matkoillaan poimimia vaikutteita. Niissä näkyvät niin hänen kokeilunsa taideteollisuuden, grafiikan, heraldiikan ja arkkitehtuurin saralla kuin eurooppalaisen taidekoulutuksen vaikutteet.

Suur-Kalevalan kirjokirja lahjana Suomen kansalle

Suur-Kalevala oli Gallen-Kallelan vuosikymmeniä jatkunut hanke Kalevalan kuvittamiseksi. Kuvitetun kirjokirjan oli tarkoitus olla taiteilijan uran viimeinen ponnistus ja testamentti, joka valmistuttuaan lahjoitettaisiin Suomen kansalle.

Taiteilijan kuollessa vuonna 1931 kuvitustyö oli rahoituksen viivästymisen vuoksi vasta alkutekijöissään. Vain viisi Kalevalan viidestäkymmenestä runosta sai valmiin kuvituksen.

Suur-Kalevalaa koskeva aineisto sisältää lukuisia luonnosten asteelle jääneitä suunnitelmia eri vuosikymmeniltä, jotka paljastavat taiteilijan aikomukset suurteoksensa suhteen. Luonnokset sisältävät viitteitä elementteihin, jotka lainaavat maailman muista kulttuureista ja korostavat taiteilijan kiinnostusta ihmiskunnan yhteisesti jakamiin maailmanhistorian suuriin kertomuksiin, myytteihin.

Kalevala mukana Gallen-Kallelan Museon tulevissa hankkeissa

Helmikuussa 2025 avautuvassa Aleksandra Ionowa - näkyjä henkimaailmasta ja rauhasta (8.2.–1.6.2025) -näyttelyssä tarjotaan näkymiä Kalevalan ja esoterian maailmaan osana unohdetun suomalaisen henkitaiteilijan tuotantoa.

Nykytaitelija Lauri Isolan (s. 1975) Sotkan Paluu II on ympäristötaideteos, joka saa inspiraation luonnosta ja muinaisesta menneisyydestä, joka elää Kalevan tarustoissa. Teos on esillä Tarvaspään museopuutarhassa kesän 2025 ajan ja on jatkumoa kansanperinnettä ja kalevalaista maailmaa yhdistelevistä linnunpesistä koostuvalle Sotkan paluu -teokselle (2022).

Vuosien 2025-2026 aikana Gallen-Kallelan Museossa järjestetään Kalevala-työpajoja. Työpajat suunnitellaan yhteistyössä vetovastuussa olevan Kalevalaisten Naisten Liiton ja muiden Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakuun osallistuneiden
alakohteiden kanssa. Työpajoissa jaetaan tietoa Kalevalan saamasta Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta, keskustellaan asiantuntijan johdolla Kalevalan merkityksistä nykyisessä Euroopassa ja tutustutaan runonlauluun.

Euroopan kulttuuriperintötunnukseen liittyvän pedagogisen Eeppinen kaleidoskooppi -hankkeen tavoitteena on nostaa esiin, mitä kaikkea Kalevala on ja mitä se merkitsee 2020-luvulla. Nuorille suunnatussa hankkeessa pohditaan Kalevalan muuttuvia merkityksiä nykypäivässä. Osa yhteistyöhankkeen tuotoksista tullaan esittelemään osana Gallen-Kallelan Museossa myöhemmin avautuvaa Kalevala-aiheista näyttelyä.

Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista taidetta

Akseli Gallen-Kallelan teos Madonna, jonka mallina toimivat hänen vaimonsa Mary sekä vastasyntynyt tytär Impi Marjatta.

Museon kokoelmat

Museon kokoelmat kertovat tarinaansa Akseli Gallen-Kallelan taiteesta, elämästä ja mielenkiinnon kohteista.

Perustietoa kokoelmista

Kokoelmat Finnassa

Kysy museolta

Kokoelmat

Aineistot verkossa

Tämän linkin alta löydät tietoa museon tarjoamista verkkoaineistoista. Tutustu museon virtuaaliesittelyyn, avoimiin aineistoihin, kuuntele podcasteja ja tutustu verkkonäyttelyihin.

Lue lisää

Verkossa

Gallen-Kallelan Museo

Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) suunnittelema ja rakentama Tarvaspään ateljeelinna esittelee vaihtuvissa näyttelyissä Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää sekä nykytaidetta. Museo tarjoaa monipuolista toimintaa ja tapahtumia sekä toimii Akseli Gallen-Kallelaan liittyvän tiedon keskuksena.

Tervetuloa tutustumaan tuttuun ja tuntemattomaan taiteilijaan, Akseli Gallen-Kallelaan!

Kahvia ja kulttuuria

Cafe Zoceria Tarvaspää