Akseli Gallen-Kallela, Mary Gallén ompelee karjalaistuvassa, 1890. Gallen-Kallelan Museo. Kuvaaja: Jukka Paavola.

Sydänmailla -näyttelyn keskiössä on museonjohtaja Tuija Wahlroosin tekemä tutkimus Akselin ja Maryn häämatkasta Kainuuseen ja Vienan Karjalaan. Wahlroosin tutkimus tuo esille uutta tietoa tarunhohtoiseksi muodostuneesta matkasta, josta taiteilijakarelianismin katsotaan alkaneen. Matka oli nuorenparin ensimmäinen yhdessä koettu seikkailu, jonka muistoihin palattiin vielä vuosikymmeniä myöhemmin.

Metsän puut ja syrjäisten seutujen asukkaiden tarinat ja uskomukset puhuivat taiteilijalle omaa kieltään. Omissa mielikuvissaan Gallen-Kallelan näki korpiseutujen ihmisen elävän sopusoinnussa luonnon kanssa ja näkevän kaikki sen pienimmätkin vivahteet. Häämatkan aikana tehdyillä Vienan Karjalaan suuntautuneilla tutkimusmatkoilla oli mukana myös Pariisin taideakatemiasta tuttu taiteilijaystävä Louis Sparre (1863–1964).  

Gallen-Kallelan rakkaus luontoon jatkui voimakkaana läpi elämän mikä heijastuu myös hänen myöhäisempiin maisemamaalauksiinsa. Taiteilija luonnehtii Kallela-kirjassaan (1924):

”Metsän kasvikunta tulee läheiseksi ystäväksi, puitten keskuudessa alkaa erottaa melkein luonteita, ja eriluonteisille ihminen ilmaisee eri asioita: toisia solakoille koivuille kuin lakkapää petäjille, toisia harmaille kelohongille kuin jylhän tummille kuusille.” 

Näyttelyssä tarkastellaan taideteoksin, valokuvien ja paikkoihin liittyvien muistojen kautta häämatkan polveilevaa kulkua Viipurista Kuhmoniemeen, Lapinsalmen torppaan ja edelleen rajantakaiseen Vienan Karjalaan sekä haltioidutaan Keski-Suomen metsien maisemista.

Artikkelikuva: Akseli Gallen-Kallela: Maisema Kuhmosta, 1890. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä. Kuvaaja: Vesa Aaltonen. Kuvaa rajattu maltillisesti.