Kuollut Lemminkäinen

Akseli Gallen-Kallelan teoksessa Kuollut Lemminkäinen (1896) makaa eloton sininen mies. Teos on yksi Gallen-Kallelan Museon keskeisimmistä. Kuollut Lemminkäinen liittyy läheisesti kahteen Akseli Gallen-Kallelan tunnetuimpiin lukeutuvaan maalaukseen: Ad Astraan (1894 – 1896) ja Lemminkäisen äitiin (1897).

Kuollut Lemminkäinen -maalauksessa miehen asento on samanlainen kuin teoksessa Lemminkäisen äiti. Jälkimmäinen on valmistunut vuotta myöhemmin. Molemmissa maalauksissa on myös samankaltainen maisema: karu ranta ja musta vesi, jota reunustavat punalaikkuiset kivet.

Ei ole varmaa, oliko Akseli Gallen-Kallela alkujaan ajatellut Kuollut Lemminkäinen -maalauksen hahmon olevan juuri Lemminkäinen. Teos liittyy myös toiseen Gallen-Kallelan kuuluisaan maalaukseen, Ad Astraan. Röntgentutkimus on paljastanut, että kuollut Lemminkäinen makasi alun perin Ad Astran neidon jalkojen juuressa.

Kuollut Lemminkäinen ja Ad Astra

Akseli Gallen-Kallela on kertonut Ad Astran maalauskankaan olevan osa suuremmasta taulusta. 1990-luvulla tehty tutkimus paljasti Kuolleen Lemminkäisen olleen osa tuota maalausta. Elotonta miestä kuvaavan teoksen röntgenkuvassa näkyvät sittemmin piiloon maalatut jalat. Ne sopivat Ad Astran neidolle. Lisäksi kehyksistä irrotetun Kuolleen Lemminkäisen ylälaidasta erottuu selvästi Ad Astran värimaailma: pilvien raudanpunaista, taustan koboltinsinistä ja mustaa.

Akseli Gallen-Kallela muisteli Ad Astran syntyä myöhemmin: “Aloitin sen vuonna 1894 asuessani Sääksmäen Rapolassa.

Mallina oli pieni kalvoilainen tyttö. Häneltä otin ruumiin, ja toiselta tytöltä pään, mitkä sitten sovitin yhteen. Teos kuvaa ylösnousemusta. Aiheeseen ja sen käsittelyyn on kertomus ristiinnaulitusta vaikuttanut huomattavalla tavalla. Maailman vapauttajan asento ristinpuulla, – eikö se voisi symbolisoida myöskin sitä mitä ihminen, joka on kaiken kärsinyt ja kaikesta vapautunut, tuntee? […] Maalaukseen käytetty kangas on osa suuresta taulusta; sen alle on maalattu oma muotokuvani ilkialastonna.” (Gallen-Kallela, Akseli: Kallela-kirja, 1924, s. 180–182)

Onko Kuollut Lemminkäinen -teoksessa makaava sinisenkalpea hahmo siis Akseli vai Lemminkäinen, kaiken kärsinyt henkistynyt taiteilija, Kristus vai kuka?

Kuollut Lemminkäinen -maalauksen yhteys Ad Astraan muuttaa myös Lemminkäisen äidin tulkintaa.

Kalevalan tarinassa Lemminkäinen kuolee ja herätetään kuolleista. Tästä näkökulmasta Lemminkäisen äiti -teoksessa voi nähdä kalevalaisen version klassisesta Pietà -aiheesta eli kuollutta Jeesusta pitelevästä Mariasta. Akseli Gallen-Kallelaa kiinnostivat Kalevalan tarinoiden lisäksi muun muassa teosofia, erilaiset uskonnot, uskomukset, myytit ja niiden väliset samankaltaisuudet. Hän piti Kalevalaa yhtenä pyhänä kirjana, josta voi löytää salattua viisautta. Sitä kautta Lemminkäinen rinnastuu Jeeusksen lisäksi muiden uskontojen ja tarinoiden tuonpuoleisesta palanneisiin, kuten Krisnaan ja Osirikseen. Ad Astra taas vahvistaa symbolista tulkintaa, joka vie tematiikan yleisemmälle tasolle rinnastaen kuoleman ja uudelleensyntymisen puhdistautumiseen ja kamppailuun kohti henkistä kasvua ja korkeampaa viisautta. Myös taiteen tekemistä Gallen-Kallela piti matkana kohti kätkettyä viisautta. (Ks. Kokkinen, Nina: Taiteilija vihittynä mestarina. Vuosisadanvaihteen okkulttuurin teemoja Akseli Gallen-Kallelan taiteessa. Teoksessa Ota sielusi täyteen!, 2011. s. 46, 49–51.; Turtiainen, Minna: Kiviä kääntelemässä: Axel Gallén Tuonelan joen rantamailla. Teoksessa Lemminkäisen arvoitus. Erään taulun tarina, 2019. s. 72–75, 92–93.)

Vuonna 1907 Gallen-Kallela maalasi toisinnon Ad Astrasta. Näiden kahden version huomattavin ero ovat stigmat myöhemmän version käsissä. Ensimmäisessä versiossa oli ensin stigmat käsissä ja kyljessä, mutta taiteilija kertoi poistaneensa ne myöhemmin, harkittuaan asiaa tarkemmin. (Gallen-Kallela, Akseli: Kallela-kirja, 1924, s. 182) Kuollut Lemminkäinen oli osa ensimmäisen version maalauskangasta. Nykyään teos kuuluu The Art Institute of Chicagon kokoelmiin. Vuonna 1907 maalattu Ad Astra kuuluu Signe & Ane Gyllenbergin säätiön kokoelmiin.

Lisätietoa ja kuvia Lemminkäisen äitiä esittelevässä Taideavain -sovelluksessa, etenkin ’luonnokset’ -osiossa.