Villa Linudd

Fredrik Leopold Clasen: Linuddin huvila, 1860-luku. Vesiväri paperille, yksityiskokoelma. GKM/ Jukka Paavola.

Villa Linudd

1859 rakennettu Villa Linudd oli alun perin Leppävaaran Albergan kartanon kesähuvila ja kalastusmaja. Sokeritehtailija Feodor F. Kiseleff (1823–1874) osti Albergan kartanon kesänviettoa varten vuonna 1855. Feodor Kiseleffin puoliso Amalia (Malla) Gustava Mathilda Mattheiszen (1826–1900) oli nuorin Munkkiniemen kartanon kolmesta tyttärestä. Hänen sisariaan olivat Hilda Wilhelmina (Mimmi 1822–1909) sekä Emilia Augusta (Emma 1820–1905), jonka tyttären tyttärestä Mary Slööristä tuli sittemmin Akseli Gallen-Kallelan puoliso.

Albergasta mentiin ihailemaan merinäköaloja läheiselle Linuddin niemelle, jonka edessä Laajalahti lainehti. Nimensä Linudd – Pellavaniemi – sai kartanon väen tavasta liottaa pellavia lahden rannassa. Nuoren vaimonsa iloksi ja huviretkien kohteeksi Feodor rakennutti sinne pienen kaksikerroksisen mökin, jota kutsuttiin nimellä Lilla kojan. Se oli maalattu punaiseksi, ulkoa yläkertaan nousevien portaiden sekä parvekkeiden kaiteet olivat valkoiset. Rakennus sijaitsi niemessä jo ennestään olleen valkoiseksi rapatun niin sanotun puutarhurin asunnon lähellä.

Pian nousi alueen korkeimmalle kohdalle uusi yksikerroksinen matala rakennus, Linuds kojan (myös Fiskarsstugan). Se vihittiin käyttöön suuren vierasjoukon toimesta sunnuntaina 17. heinäkuuta 1859, kuten majan leikkimielinen päiväkirja kertoo.  Sen mukaan sukulaisia ja ystäviä oli läsnä kaksikymmentäyksi ja sen lisäksi on luetteloitu kaikki ”lahjat, lahjoitukset, lahjukset, sakot ym.”, joita kukin oli tuonut kamiinasta ja höyrykoneesta kahvipannuun, hopearupliin ja ”huonoon korkinavaajaan”.

1860-luvulla taloa laajennettiin.  Uusitun talon valmistumista odotettiin malttamattomasti. Rakennukseen lisättiin suuri sali, keittiö ja yläkerta ja se sai nikkarityylisen koristelun. Amalia ja Feodor olivat niin ihastuneita kesämökkiinsä, että he muuttivat sinne 6.6.1866. Linuddin Koja oli alun perin maalattu valkoiseksi, ikkunapielet ja koristelistat olivat okrankeltaiset. Rantaan tehtiin komea laituri yksityistä höyrylaivaliikennettä varten Mustikkamaan-Helsingin-Linuddin reitille. Myös piha-alue oli vaikuttava. Puistossa kasvoi sireeneitä, pensasangervoita ja narsisseja. Talon sivustalla oli komea kukkaistutus, jonka keskellä komeili peilipallo pylvään päässä. Huvilan eteen tehtiin hiekkainen krokettikenttä, ja ranta-alue kivettiin laiturilta lahden pohjukkaan saakka suurilla kivillä.

Amalia Kiseleff kuoli lapsettomana vuonna 1900. Feodor oli kuollut sydänsairauteen jo yli kahta vuosikymmentä aiemmin 17.8.1874. Albergan kartano jäi perinnöksi iäkkäille sisarille Emmalle ja Wilhelminalle. Myöhemmin kartano siirtyi Ainalle, Emman tyttärelle, joka oli samalla Maryn äiti. Vuonna 1911 Akseli Gallen-Kallela alkoi suunnitella uutta ateljeeta ja osti Linuddin niemen anopiltaan. Huvila korjattiin talvilämpimäksi ja siihen muutettiin helmikuussa 1912. Kun suuri rakennusurakka, ateljeetalo, valmistui seuraavana vuonna, Gallen-Kallela halusi löytää sille suomenkielisen nimen, koska Linudd vääntyi helposti Liinutiksi. Hän kyseli neuvoa suomen kielen professori E.N Setälältä, ja Setälä tiedusteli, minkälaisia paikannimiä ympäristössä oli. Niemen päässä oli Tarvon saari. ”No, se on sitten Tarvaspää”, sanoi professori muitta mutkitta. Niin paikasta tuli Tarvaspää.

 

Akseli Gallen-Kallelan teos Madonna, jonka mallina toimivat hänen vaimonsa Mary sekä vastasyntynyt tytär Impi Marjatta.

Museon kokoelmat

Museon kokoelmat kertovat tarinaansa Akseli Gallen-Kallelan taiteesta, elämästä ja mielenkiinnon kohteista.

Perustietoa kokoelmista

Kokoelmat Finnassa

Kysy museolta

Kokoelmat

Aineistot verkossa

Tämän linkin alta löydät tietoa museon tarjoamista verkkoaineistoista. Tutustu museon virtuaaliesittelyyn, avoimiin aineistoihin, kuuntele podcasteja ja tutustu verkkonäyttelyihin.

Lue lisää

Verkossa

Gallen-Kallelan Museo

Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) suunnittelema ja rakentama Tarvaspään ateljeelinna esittelee vaihtuvissa näyttelyissä Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää sekä nykytaidetta. Museo tarjoaa monipuolista toimintaa ja tapahtumia sekä toimii Akseli Gallen-Kallelaan liittyvän tiedon keskuksena.

Tervetuloa tutustumaan tuttuun ja tuntemattomaan taiteilijaan, Akseli Gallen-Kallelaan!

Kahvia ja kulttuuria

Cafe Zoceria Tarvaspää

Ajankohtaista

Rinnastuksia – Kimmo Kaivanto & Akseli Gallen-Kallela

10.02. - 26.05.

Rinnastuksia-näyttelyssä tehdään näkyväksi Kimmo Kaivannon ja Akseli Gallen-Kallelan taiteen kosketuskohtia.

Lue lisää